LINTUKIRJA

Kuusamo 2006
Kuusamo 2007
Kuusamo 2009
Muita dokumentteja

Lajilista
Aakkosellinen lajilista

Kuusamo, 10.6. - 13.6.2010






piipun tutkiminen, copyright  Arto Kalliola 10.6.2010

Nuotittomat osallistuivat neljättä kertaa Kuusamon Lintumaratonille. Joukkueessa olivat tällä kertaa Arton ja Pekan lisäksi Jari Kårlund ja Jorma Hellsten. Joukkueen nimeä ja perinteitä kunnioittaen emme etukäteen kulje paikan päällä pohjustamassa. Ajoituksemme osui niin nappiin kuin voi osua. Joukkue lähti Turusta anivarhain ja otti viimeisen jäsenen Helsingistä noin 6:45. Kuusamoon, kokouspaikalle saavuimme 17:59, kun kokous alkoi 18:00.

nyt palaa, copyright  Arto Kalliola Osallistuimme kokoukseen ja lähdimme etsimään majoitus­paikkaamme Oivankijärven rannalta. Saunan lämmityksessä oli pieniä ongelmia, kun padan pesä ei ruvennut vetämään. Saunan katollakin piti käydä savupiippua tutkimassa. On­nis­tuihan se lopulta (kiukaaseen olisi pitänyt sytyttää tuli ennen vesipataa), ja pääsimme saunomaan ja nukkumaan.




Nuotittomat
11.6.2010

Kokeilimme aloitusta tällä kertaa Vasaraperältä Ko­tivaaran laelta. Tarkoitus oli mennä Ala-Kitkan ran­taan, mutta odotusten vastaisesti ranta oli jyrkkä ja puusto tiheää aivan rantaan asti. Ala-Kitkalla näkyi merilokki, joten se tuntui asialliselta paikalta aloittaa.

Ennen kisan alkua siellä näkyi mm. pikkukäpylintu, tilhi, harmaalokki ja viherpeippo, sekä ehkä kuului taviokuurna. Kisan alkaessa ne olivat jo hävinneet, ja saimme kokoon vähemmän lajeja kuin hetkeä ennen ajattelimme. Jo siitä olisi pitänyt osata aavistaa, miten ki­sas­sa tulisi käymään. Kuvassa kuitenkin katsellaan, miten merilokki seilaa Ala-Kitkalla. Aloi­tuspaikan lajit: leppälintu, viher­var­pu­nen, järri­peip­po, naurulokki, peippo, talitiai­nen, puna­tulk­ku, meri­lokki ja kalalokki.
nuori koskikara
Palatessamme pysähdyimme Vasaraperällä, ja löysimme vielä käpytikan, keltasirkun, pu­na­kylki­rastaan ja pensaskertun.

Seuraavaksi menimme Vasaralahden lintu­tor­nil­le. Koska kisa oli vasta alussa, lajejakin kertyi: taivaanvuohi, pajusirkku, kalalokki, telkkä, käki, laulujoutsen, härkälintu, lapin­tii­ra, pik­ku­lok­ki, selkälokki, rakattirastas, val­koviklo, varis, harakka ja sepelkyyhky. Ensimmäinen tunti ehti välillä vaihtua, ja vaih­tuessa kasassa oli 25 lajia. Enemmän kuin kertaakaan ennen.

Koukkasimme Syrjäsuon katta, ja siltä reitiltä saim­me räystäspääskyn, metsäkirvisen, haa­ra­pääsk­yn, pohjansirkun, tavin, västä­rä­kin ja pensastaskun. Tunti vaihtui ja lajeja oli nyt 35. Enemmän kuin viime vuonna.

Seuraavaksi suuntasimme Ollinsuolle. Askin­joel­ta löytyi rantasipi ja sillan alta kuvan koski­kara ja toi­nen­kin. Tavallisesta poiketen linnun rinta on kirjava, eikä valkoinen. Se toinen lintu esitti jon­kin­lais­ta soidinta kosken kivellä. Siis pesintään viittaava havainto, mutta pesää emme nähneet.

urpiainen Ollinsuon lajeista heti perään näkyi sääksi, joka on uusi kisalaji meille. Muut alueen lajit olivat kirjosieppo, tuulihaukka, kuikka, kala­tii­ra, peltosirkku, mustarastas, keltavästä­räk­ki ja niittykirvinen. Tunti vaihtui ja lajeja oli nyt 46. Enemmän kuin viime vuonna.

Nyt oli jo mukavampikin laji mukana, pelto­sirk­ku, jota ei ole havaittu muutamaan vuoteen.

Jo mennessämme kuuntelimme poikasääniä, mutta emme päässeet näkemään emoa enem­pää kuin poikasiakaan. Paluumatkalla laji sel­vi­si: urpiainen.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Antinperää. Paik­kaa, joka aina on ollut hyvä. Pakollisen kulo­rastaan näimme Päiväniementiellä, ja se olikin sen tunnin toinen ja viimeinen laji.

Antinperä oli paha pettymys. Vain kuovi ja korppi. Pitkoksilta löytyi sentään kuukkeli (51.), ki­san ainoa. Hollantilaisten joukkue oli nyt park­ki­paikalla ja lähti tornille.

Tässä vaiheessa alkoi jo tuntua nihkeältä. Lähes joka pysäyksellä löytyi jotain, mutta koskaan ei paljoa, eikä kiinnostavampia laje­jakaan.

Antinperältä yritimme jatkaa pohjoiseen, mutta tie oli sortunut jonkin siltarummun kohdalla. Oli sen joku kiertänyt, mutta me emme riskee­ranneet kisaa, ja palasimme takaisin.


viitakerttunen Antinperältä lähdimme kohti Määttälänvaaraa ja Vuotunkia. Vaimosuolla pysähdyimme kuun­te­le­maan lapinuunilintua. Ei kuultu (oli kuu­lem­ma ollut lähempänä Määttälänvaaraa).

Seuraava pysähdys oli Vuotungin eteläpuoli­sil­la pelloilla. Sieltä löytyi töyhtöhyyppä, kiuru, ka­pustarinta, törmäpääsky ja puna­var­pu­nen (56.). Sieltä löytyi myös neljä muuta joukkuetta. Useim­mat ilman kisanumeroa tai ki­sa­tunnusta.

Täällä pidimme myös ensimmäisen lounas­tauon. Retkieväät meillä oli ja kahvivastaava oli keittänyt kahvitkin. Kahvin hän oli kuitenkin unoh­tanut pannuun, joten emme juoneet kahvia. Muu­tenkin unohduksia tuli enemmän kuin laki sallii, mainittakoon erään laukun jääminen Turun seu­dulle. Onneksi kisa­jär­jes­telyihin kuului t-pai­tojen myyntiä. Ja kaupasta sai muita tar­vik­keita.

Jyrkänkoskella luulimme löytäneemme jo tuk­ka­koskelon (viime vuonna työläs laji), mutta lä­hem­min katsottuna se osoittautui telkäksi. Tuk­ka­sot­ka sentään löytyi. Hepojoella pysäh­dyim­me, ja löysimmekin Tiiraan ilmoitetun viitakerttusen. Aikaisempina vuosina se oli ollut harvinaisuus, nyt niitä oli Kuusa­mos­sa vaikka kuinka paljon. Lisäksi palokärki huuteli paikalla. tukkakoskelo

Seuraava pysähdys oli aina niin hyvällä Mikkolan sillalla. Nyt ei niin hyvä: tukkakoskelo ja uivelo.

Kiersimme järven, kuulimme tilhen (62.) ja me­nim­me Vuo­tungin tornille. Sekin on ollut hyvä paikka aikaisemmin, mutta nyt vain pilkkasiipi, sinisorsa, haapa­na ja liro (66.).

Uutena alueena lähdimme Kuntivaaran ja Särki­luo­man kautta Riekkiin. Kuntivaaralle emme nousseet. Kello oli paljon, ja se olisi edellyttänyt melkoista kii­peä­mis­tä. Lajeja reitillä kuitenkin tuli: metsäviklo, punarinta, laulurastas (70.), sinisuohaukka ja suo­kukko.

Riekissä näimme pikkukuovin ja metsähanhia sekä kuulimme käpylintulajin ja lehtokertun.

Seuraavaksi matkasimme Kurattiin. Matkalla näim­me langalla nuolihaukan (76.). Kuratin ainoa uusi laji oli hyvä, lapasotka (77.), mutta muuten tämäkin varma paikka oli pettymys.

Sitten menimmekin keskustaan makkaraperunoille. Koko päivän olimme olleet ilman kahvia, eikä torikuppilassakaan sitä ollut. Mutta he keittivät meitä varten. Hyvää asiakaspalveluahan se on. Niin, varpunen bongattiin.

Seuraavaksi lähdimme Torangin itäpään torneille. Kuusamohotellin pihan yli lensi lehtokurppa. Kerrankin Arto oli viimeinen, joka sen näki. Lavalta löysimme tyllilinnun, joka lähemmin tarkasteltuna osoittautui pikkutylliksi (80.). Mm. silmärengas sekä nokan ja jalkojen väri noteerattiin useamman henkilön toimesta. Kaverina sillä oli rantasipi. Hetkeä myöhemmin lähes samalla paikalla oli tylli, jolla oli kaverina liro. Uskon puute oli vähällä iskeä, sillä pikkutylliä ei enää näkynyt. Mutta tuntomerkit olivat tälläkin aivan selvät, joten kumpikin tuli kisalajiksi.

Toisella tornilla lauloi ruokokerttunen (82.). Vuorokausi vaihtui.


12.6.2010

Vihtasalmen tornilta löysimme vielä harmaalokin (83.) ennen lepotaukoa. Muutaman ensimmäisen tunnin jälkeen meno on koko ajan tuntunut nihkeältä. Ennen niin hyvät paikat ovat olleet pettymyksiä, ja onnistumiset ovat olleet yksittäisiä lintuja. Ynnäys kuitenkin osoittaa, että yötaukoon mennessä meillä on enemmän lajeja kuin koskaan ennen. Erilaisesta kisajärjestelmästä johtuen vanhemmat vuodet eivät ole vertailukelpoisia, mutta viime vuoteen verrattuna lajeja on neljä enemmän yötauolla. Koska lajeistakin puuttuu paljon peruslajeja, piti olla mahdollisuudet paremapaan lopputulokseen. Toisin kävi.

Mutta tunnin ja vartin uni on hyvästä. Monesti ennenkin vaikea laji, isokoskelo (84.) näyt­täy­tyi tyylikkäästi. Kun heräsimme aamu­yös­tä jat­kaaksemme kisaa, isokoskelo lensi aivan sau­na­rantaan, odotti, että kaikki eh­dim­me nähdä sen, ja lensi pois. Myöhemmin sel­vi­si, että sen koti on samassa mökissä kerrosta alem­pana (mökin alla).

Sen jälkeen tarkoitus oli suunnata kohti Konttaista ja Valtavaaraa. Konttainen on varsin jyrkkä vaara (kuvassa Valtavaaralta nähtynä), mutta kiivetä sinnekin pitää, ainakin jonkin matkaa.

Konttainen

pikkukäpylintu Toisen aamun peruspaikka Valtavaara oli iso pettymys. Sinipyrstön toki kuulimme ja hetken se oli näkyvissäkin. Laskeutui kuivan kuusen latvaan, mutta lähti ennen kuin sai putkeen. Toinen laji oli hömötiainen (86.). Siis vain kaksi lajia Valtavaaralta. Tai olihan siellä kol­mas­kin uusi laji, pikkukäpylintu, mutta pinna­mää­rää se ei lisännyt.

Seuraavaksi turhat reissut Kaukosaarella ja Rukan taakse. Lopuksi ajoimme keskustan läpi pulun (87.) vuoksi Ronkaisenniemen seudulle. Saimme sentään viherpeipon ja rautiaisen loppuhetkillä, mutta monta tavallisesti nähtyä lajia jäi näkemättä. Loppusumma oli 89 lajia, huo­mat­ta­vasti alle odotusten. Mutta yhtään poh­jus­tet­tua lajia ei jäänyt näkemättä.

Viimeiseksi emme sentään jääneet, sijoitus oli 20. 23 joukkueen kisassa. Kolme joukkuetta sai heikomman tuloksen, niihinkin kuului odo­te­tus­ti EKO-15 sarjan ainoa osallistuja sekä hol­lan­ti­lais­ten joukkue.

Osasyy lauantain huonoon tulokseen oli var­mas­ti kova tuuli, joka esti kuulemasta ääniä. Tai sitten linnut eivät laulaneet, kun tiesivät, ettei ääni kuulu. Muuten sää oli aurinkoinen koko kisan ajan (etelässä satoi lähes koko ajan). Ilman lämpökin oli toista luokkaa kuin viimevuotisessa lumisateessa.

koppelo
13.6.2010

Herätys varhain aamulla ja pitkä ajomatka edessä. Mökkitiellä oli koppelo, eipä ollut kisan aikana. Aikaisempina kertoina ennen tai jäl­keen kummitellutta kaakkuria ei tällä kertaa nä­ky­nyt missään.

Mökkitien vieressä oli myös vanha mylly, jota py­säh­dyimme kuvaamaan. Kuvaustilanne kui­ten­kin muut­tui koskikaran pesän kuvaamiseksi. Pe­sin­tä luokiteltiin varmaksi, sillä poikasäänet kuultiin ja emo poisti ulostetta pesästä.

Paluumatkalla poikkesimme Liminganlahdella (mm. mustapyrstökuiri, mustaviklo, merikotka ja pikkutiira) sekä Pyhäjärven pikkukultarinta­pai­kal­la. Siitä tulikin tuplanuijaus, sillä meno­mat­kalla yritimme pikkukultarintaa Leppä­vir­ral­la.

Elämänpinnoiksi kirjasimme kuitenkin Jorman sinipyrstön.




Seuraavassa kisan lajilista:

Laulujoutsen
Metsähanhi
Haapana
Tavi
Sinisorsa
Tukkasotka
Lapasotka
Pilkkasiipi
Telkkä
Uivelo
Tukkakoskelo
Isokoskelo
Kuikka
Härkälintu
Sinisuohaukka
Sääksi
Tuulihaukka
Nuolihaukka
Pikkutylli
Tylli
Kapustarinta
Töyhtöhyyppä
Suokukko
Taivaanvuohi
Lehtokurppa
Pikkukuovi
Kuovi
Valkoviklo
Metsäviklo
Liro
Rantasipi
Pikkulokki
Naurulokki
Kalalokki
Selkälokki
Harmaalokki
Merilokki
Kalatiira
Lapintiira
Kesykyyhky
Sepelkyyhky
Käki
Palokärki
Käpytikka
Kiuru
Törmäpääsky
Haarapääsky
Räystäspääsky
Metsäkirvinen
Niittykirvinen
Keltavästäräkki
Västäräkki
Tilhi
Koskikara
Rautiainen
Punarinta
Sinipyrstö
Leppälintu
Pensastasku
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Kulorastas
Ruokokerttunen
Viitakerttunen
Lehtokerttu
Pensaskerttu
Pajulintu
Kirjosieppo
Hömötiainen
Talitiainen
Kuukkeli
Harakka
Varis
Korppi
Varpunen
Peippo
Järripeippo
Viherpeippo
Vihervarpunen
Urpiainen
Pikkukäpylintu
Punavarpunen
Punatulkku
Keltasirkku
Peltosirkku
Pohjansirkku
Pajusirkku

musta: peruslaji 1             (64/70)
sininen: peruslaji 2 tai 3   (18/40)
punainen: huutolaji            (7/52)